Asiantuntijan näkökulma: Miksi ammattimainen UI/UX-suunnittelu säästää aikaa ja rahaa myös tekoälyaikana?
Design | AI | UX |Moderneilla AI-työkaluilla voidaan luoda jopa kokonaisia digipalveluita hetkessä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että palvelu olisi oikeasti käytettävä, kirjoittaa Taidon Senior UI/UX Designer Ella Huttunen.

Senior UI/UX Designer

Tekoäly on muuttanut ohjelmistokehitystä pysyvästi. Uusien työkalujen avulla koodia, käyttöliittymänäkymiä ja jopa kokonaisia digipalveluita voidaan generoida muutamassa minuutissa.
Uutta palvelua suunnittelevalle yritykselle tilanne näyttäytyy nopealla vilkaisulla yksinkertaiselta ja houkuttelevalta. Ei muuta kuin lähdetään työstämään ideasta valmista palvelua. Mihin UI/UX-suunnittelijaa enää tarvitaan, jos tekoäly luo koodin ja käyttöliittymän lennosta?
Vaikka teoriassa yrityksen oma kehittäjä voi koodata palvelua eteenpäin tekoälyn avulla itsenäisesti, käytännössä se ei kuitenkaan ole kustannustehokas ja fiksu ratkaisu.
Generoitu koodi ja pintapuolisesti nätti käyttöliittymä eivät vielä tarkoita, että palvelu on oikeasti toimiva, käytettävä, skaalautuva ja liiketoiminnallisesti arvokas. Ilman suunnittelijaa hankkeessa pudotaan helposti kalliisiin sudenkuoppiin, mikä tarkoittaa menetettyä aikaa ja ylimääräisiä kustannuksia.
Tässä blogissa avaan tarkemmin syitä, miksi asiantunteva UI/UX-suunnittelu on myös tekoälyaikana kriittinen investointi.
Ilman asiantuntevaa suunnittelua syntyy toiminnallista ja teknistä velkaa
Kun ammattimainen design-vaihe ohitetaan, luodaan helposti illuusio nopeasta ja tehokkaasta etenemisestä. Todellisuudessa koodausvaiheessa ajaudutaan kuitenkin kalliiseen korjauskierteeseen, kun puutteellisen suunnittelun seuraukset tulevat vastaan.
Usein keskeisimmät ongelmat liittyvät palvelun käytettävyyteen ja logiikkaan, joita on vaikea arvioida ilman UI/UX-suunnittelijaa. Pahimmillaan päädytään koodaamaan palvelu, joka ratkaisee väärää ongelmaa “tyylikkäästi”.
Tällöin ratkaisu on nopealla vilkaisulla vakuuttava, mutta ideaan syventyessä huomataan, ettei käyttäjätarpeeseen ole perehdytty oikealla tavalla. Jos palvelun logiikka ja navigointi ontuvat, käyttäjät hämmentyvät, asiointi keskeytyy ja asiakaspalvelu kuormittuu.
Toinen yleinen kompastuskivi on luettavuus ja saavutettavuus. Tekoälylle on tyypillistä tuottaa liian vaaleaa ja pientä tekstiä sekä kuormittaa näkymiä ylimääräisillä elementeillä, mikä heikentää palvelun saavutettavuutta. Kun kokonaisuus on vaikeasti sisäistettävä, aiheutuu suuria haasteita. Käyttäjät voivat esimerkiksi tulkita sisältöä väärin tai tuhlaavat aikaa siristelyyn ja tiedon etsimiseen.
Ilman suunnittelijaa myös poikkeus- ja reunatapaukset jäävät helposti huomioimatta. Mitä jos dataa on todella paljon? Mitä jos sitä ei ole ollenkaan? Mitä jos käyttäjän netti on hidas tai katkeaa kesken prosessin?
Nämä tilanteet ratkaistaan koodausvaiheessa usein hätäisesti ja pirstaleisesti. Toiminnallisuuksien ja logiikan purkaminen tai uudelleenkoodaus jälkikäteen maksaa aina moninkertaisesti verrattuna siihen, että perusasiat on heti alussa suunniteltu ja validoitu.
Standardoidut ratkaisut nopeuttavat toteutusta ja ylläpitoa
Yksi suunnittelijan tärkeimmistä tehtävistä on mahdollistaa palvelun tehokas tekninen toteutettavuus. Ylläpito, jatkokehitys ja datan liikkuminen on pidettävä mielessä alusta asti, jotta design saadaan vietyä koodiksi järkevästi. Suunnittelutyössä on esimerkiksi otettava huomioon, mistä data tulee palveluun, mitä komponentteja voidaan uudelleenkäyttää ja miten kokonaisuudesta saadaan looginen.
Siksi muotoilijat l ähestyvät palvelua systeemiajattelun kautta ja rakentavat kehittäjien tueksi suunnittelujärjestelmiä eli Design Systemejä. Käytännössä tämä tarkoittaa valmiiksi mietittyjä rakennuspalikoita, kuten nappeja, lomakkeita ja valikoita, joita voidaan käyttää eri puolilla palvelua.
Kun käyttöliittymä rakentuu yhtenäisistä ja uudelleenkäytettävistä komponenteista, kehitystyö nopeutuu huomattavasti ja visuaalinen ilme pysyy yhtenäisenä. Samalla tuotetta on helppoa ja edullista laajentaa myös tulevaisuudessa.
Tekoälypohjainen tekeminen vauhdittaa prosessia, mutta ei korvaa ammattilaista
Korostan vielä lopuksi, ettei tekoälypohjainen tekeminen ole ei missään nimessä huono asia, vaan hyödyllinen työskentelytapa muiden joukossa. Myös asiantuntevat UI/UX-suunnittelijat hyödyntävät tekoälytyökaluja kiinteänä osana työtään esimerkiksi nopeuttaakseen rutiinitöitä ja ideointia. Ero tekemisen laadussa syntyy kuitenkin siitä, kuka työkalua ohjaa ja millä ymmärryksellä.
Kun taustalla ei ole muotoiluosaamista, luodaan helposti ratkaisu, joka näyttää pintapuolisesti hyvältä, mutta ei huomioi saavutettavuutta, skaalautuvuutta tai käyttäjien tarpeita.
Ammattitaitoinen suunnittelija varmistaa loogisen käyttökokemuksen kaikissa tilanteissa ja käyttäjärooleissa, oli kyseessä sitten kyseessä mobiili- tai tietokonekäyttö, poikkeus- ja virhetilanteet tai tavallisen käyttäjän ja admin-käyttäjän erilaiset tarpeet.
Sinunkin yrityksellesi ammattitaitoista design-osaamista?
Kaikilla Taidon UI/UX-suunnittelijoilla on tekninen tausta, minkä ansiosta pystymme arvioimaan teknistä toteutettavuutta alusta alkaen sekä kommunikoimaan saumattomasti kehittäjien ja teknisten projektitiimiläisten kanssa.
Jos uskot, että asiantunteva design-tiimimme voisi auttaa yritystäsi uuden digipalvelun suunnittelussa tai olemassa olevan palvelun jatkokehityksessä, ota meihin rohkeasti yhteyttä. Käydään tilanteesi läpi ja katsotaan, miten ideasi voidaan viedä fiksusti tuotantoon.
Artikkelin kirjoittaja Ella Huttunen työskentelee Taidolla Senior UI/UX Designerina. Ellalla on pitkä kokemus mm. uusien digipalveluiden konseptoinnista, käyttöliittymäsuunnittelusta, design-työpajojen fasilitoinnista sekä käytettävyystestauksesta.
design, UI/UX, palvelumuotoilu

Senior UI/UX Designer



