Tekoälyn vallankumous – Milloin odotukset on lunastettu?

Kun toimintaympäristö kohtaa uuden disruptiivisen voiman, muutos ei tapahdu suoraviivaisesti vaan usein aaltoina. Uusi tuotantomuoto tai teknologia tuo ensin mukanaan innostuksen ja hämmennyksen, joka leviää läpi toimialojen ja saa ihmiset kyseenalaistamaan maailman sellaisena kuin he sen sillä hetkellä tuntevat. Pian odotukset kohoavat korkealle ja puhe kääntyy maailmaa mullistaviin systeemitason muutoksiin. Usein nämä odotukset eivät kuitenkaan toteudu.

Ensimmäiset muutokset ovat innostavia, mutta silti vaikutuksiltaan rajallisia. Innostus hiipuu ja vauhtia haetaan uuteen aaltoon, joka vie kehitystä vähitellen eteenpäin kohti aidosti disruptoitunutta toimintaympäristöä.

Tätä tapaa esittää teknologian ympärille sytynyttä innostusta, odotusten lunastamista ja todellisen arvon löytymistä kuvataan usein hypekäyrä-mallilla, johon tekoälyn kehitys istuu erinomaisesti. Hypekäyrälle on ominaista, että lyhyen aikavälin muutoksia yliarvioidaan, kun taas pitkän aikavälin systeemimuutoksia aliarvioidaan.

Disruptiota kolmella eri tasolla

Elämme tällä hetkellä aikaa, jota tekoäly disruptoi samalla tavalla kuin sähkö muutti ympäröivää maailmaa 1900-luvun alussa ja digitaalisuus 1990-luvulla. Erilaisissa lähteissä on hieman eri arvioita siitä, missä vaiheessa hypekäyrää tekoäly tällä hetkellä on, mutta konsensus on se, että nyt alkaa olla lupausten lunastamisen aika.

Miten voisimme siis jäsentää tapoja, joilla tekoälyn kaltainen disruptio muuttaa liiketoimintaa? Agrawal, Gans ja Goldfarb kirjassaan Power & Prediction (2022) esittelevät kolme tasoa: toiminnallinen taso, tuotetaso ja systeeminen taso.

Toiminnallinen taso

Ensimmäinen taso liittyy yksittäisiin prosesseihin ja tehtäviin. Tekoälyä hyödynnetään tehostamaan olemassa olevia toimintoja ja vähentämään manuaalista työtä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi asiakaspalvelun automatisointia, laskujen käsittelyä koneoppimisen avulla tai laadunvalvonnan tukemista kuvantunnistuksella. Nämä muutokset tuovat kustannussäästöjä ja nopeuttavat prosesseja, mutta ne eivät vielä muuta merkittävällä tavalla liiketoimintamallia.

Tuotetaso

Seuraavalla tasolla tekoäly muuttaa itse tuotteen tai palvelun kokemusta. Tuote saa uusia älykkäitä ominaisuuksia, joita ei aiemmin ollut mahdollista toteuttaa. Esimerkkinä tästä ovat suoratoistopalvelut, kuten Spotify, jotka tarjoavat entistä personoidumpia ja osuvampia suosituksia. Perinteistä kuuntelukokemusta muokataan kohti räätälöidympää kokemusta. Tässä tasolla tuotteen tai palvelun kokemus muuttuu merkittävästi, mutta sen perusluonne pysyy samana.

Systeeminen taso

Syvimmällä tasolla tekoäly muuttaa koko toimialan ja sen toimintalogiikan. Tämä ei ole pelkkää tehokkuuden tai tuotteiden parantamista, vaan kokonaisen ekosysteemin uudelleenmuotoilua. Esimerkkejä ovat tekoälyavusteiset itseajavat autot, jotka muuttavat paitsi yksityisautoilua ja julkista liikennettä, myös kaupunkisuunnittelua ja logistiikkaketjuja.

Systeemisen tason muutokset vaativat merkittäviä muutoksia koko ekosysteemin toimintalogiikkaan, päätöksentekoprosesseihin ja organisoitumiseen. Vaikka muutokset ovat työläitä, lopputulos on vaikuttavuudeltaan täysin eri tasolla kuin kahdella aikaisemmalla tasolla.

Askel kerrallaan kohti vaikuttavuutta

Jos todellinen vaikuttavuus syntyy systeemisellä tasolla, miksi useimmat yritykset eivät pyri aktiivisemmin kohti sitä? Systeemitason muutokset vaativat muutakin kuin uuden teknologian käyttöönottoa ja kohtaavat usein vahvaa vastarintaa.

Työn ja arvon tuotannon uudelleenjärjestely voi kaatua helposti inhimillisiin tekijöihin, kuten huoleen työpaikan jatkuvuudesta tai kokemukseen omasta arvosta. Erityisesti vakiintuneilla toimialoilla muutos kestää, ja päästäkseen systeemisen tason muutoksiin yrityksen pitää käydä läpi kaikki kolme tasoa.

Vaikka systeemisen tason disruptiot ovat hitaita, ne muuttavat pelikentän pysyvästi. Tai ainakin siihen asti, kunnes seuraava disruptio ilmestyy kartalle.