Miksi digihankkeet epäonnistuvat?
Digitalisaatio | 6. huhtikuuta 2021Pahimpien arvioiden mukaan jopa yli 80 prosenttia digihankkeista epäonnistuu. Luku kuulostaa hurjalta, mutta on paremmin ymmärrettävä kun ottaa huomioon kuinka monta asiaa digihankkeissa voi mennä pieleen. Epäonnistumisen syyt ovat kuitenkin loppujen lopuksi aika yksinkertaisia, mikä tekee ongelmista helposti korjattavia.

Toimitusjohtaja

Listaan tässä tyypillisimpiä syitä digihankkeiden epäonnistumiselle.
1. Tavoite ei ole selkeä
Minulta kysellään usein onko jokin idea teknisesti toteutettavissa. Tapaan sanoa, että kaiken pystyy koodaamaan, mutta jos ei alusta asti ole selvillä mitä oikeastaan halutaan tehdä, lopputulos varmasti epäonnistuu. Toteutetaan työ siis teknisesti laadukkaasti, mutta tehdään alunalkaenkin kokonaan väärää asiaa. Tämä epäonnistumisen syy poistetaan testaamalla tehtyjä oletuksia etukäteen. Hyvä keino tähän on esimerkiksi design sprint, jossa toimittaja ja asiakas yhdessä suunnittelevat tietyn osuuden prototyypiksi asti, jonka jälkeen prototyyppiä testataan käyttäjillä. Tätä voidaan tukea huolellisella liiketoiminta-analyysillä. Näin saadaan varmistus, että ratkaistavaksi suunniteltu asia kannattaa ratkaista.
2. Ratkaisut ovat epäkäytettäviä
Seuraava haaste odottaa kuitenkin jo oven takana. Tavoite on kunnossa ja hankkeella luodaan oikea ratkaisu oikeaan ongelmaan, mutta sitten huomataan, että kukaan ei lopulta käytäkään ratkaisua, koska se on liian epäkäytettävä tai hankala. Design sprintin ja prototyypin avulla voidaan testata myös, että ratkaisu on tarpeeksi käytettävä. Näiden kahden ensimmäisen epäonnistumisen syyn poistamiseksi, on siis tärkeää pitää toimittaja mukana suunnittelussa alusta alkaen.
3. Projektissa on viestinnällisiä ongelmia
Modernin digihankkeen toteutukseen osallistuu suoraan tai välillisesti iso joukko ihmisiä. Usein projektissa aluksi kaikki näyttää menevän hyvin, mutta hankkeen edetessä paljastuu, että eri osapuolet ovatkin tehneet hyvin erilaisia oletuksia. Selkeä ja toistuva viestintä on siis erittäin tärkeää. Toisaalta softakehitys on keskittymistä vaativaa työtä ja turhat keskeytykset ja palaverihärdelli voivat tappaa tehokkuuden. Ketterä työskentely, sovitut palaverisyklit ja yhteiset slack-kanavat takaavat viestinnän onnistumisen.
4. Tiimi ei ole sitoutunut tai lähellä
Valitettavan usein asiakkaalla ei ole tietoa, kuka projektia oikeasti tekee. Ihmiset vaihtuvat ja kenellekään ei muodostu kokonaiskuvaa asiakkaan liiketoiminnasta ja ympärillä olevasta kontekstista. Tähän auttaa sitoutunut, kasvollinen tiimi, joka säilyy samana koko hankkeen ajan. Alusta loppuun mukana oleva tiimi oppii ja ymmärtää asiakkaan liiketoiminnan lainalaisuudet ja haasteet. Kun tiimi tietää miksi jotain ollaan tekemässä, ratkaisuja tehdään paremmin.
Näin korona-aikana etätyöt ovat tulleet yhä tutummiksi ja asiakasläheisyyskin joudutaan usein rakentamaan digitaalisten välineiden avulla. Varsinkin uutta suunnitellessa ja tehdessä lokaaliudella on kuitenkin paljon arvoa yhteisen kielen, kulttuurin ja kontekstin muodossa. Onnistunut viestintä ja pienen kynnyksen yhteydenotto parantavat merkittävästi onnistumisen mahdollisuutta.
5. Asiakkaalla ei ole tarpeeksi aikaa
Vaikka tiimi tekisi kaikkensa selvittääkseen yrityksen ja alan taustoja mahdollisimman hyvin, se voi olla vaikeaa, jos asiakkaalla ei ole tarpeeksi aikaa tai kiinnostusta. Jos asiakas ei ole aktiivisesti mukana projektissa, päädytään myös helposti tilanteeseen, jossa vasta lopussa huomataan, että alusta asti on tehty vääriä asioita. On siis tärkeää, että asiakas ymmärtää oman läsnäolonsa tärkeyden.
6. Sopimusmallit ovat vääränlaisia
Perinteisesti asiakkaat, erityisesti pienemmissä firmoissa, haluavat projektille kiinteän hinnan. Tämä voi olla kuitenkin vaikeaa, ellei suunnitelma ole jo tässä vaiheessa päivän selvä, mitä se harvoin on. Kärjistetysti kiinteähintaisissa projekteissa asiakas koittaa saada projektiin mahtumaan mahdollisimman paljon, kun taas tuntihintaisissa projekteissa toimittaja yrittää lisätä tunteja asiakkaan jarrutellessa. Hyvä ratkaisu tähän on tavoitehintamalli. Voidaan esimerkiksi sopia tuntihinnan käytöstä tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen tuntihinta tippuu sen verran alhaisemmaksi, että lisätyöt ovat epäkannattavia toimittajalle, mutta asiakas joutuu kuitenkin maksamaan niistä jotain. Näin molemmilla osapuolilla on varmasti intressi pitää projektin laajuus ja työmäärät kurissa.
7. Koko budjetti käytettiin softaan
Varsinkin kuluttajapalvelua tehdessä, hanke tulee varmasti epäonnistumaan, jos kaikki rahat käytetään itse softan suunnitteluun ja toteuttamiseen. On hyvä muistaa, että myös markkinointiin täytyy varata rahaa, jopa sama määrä kuin softan tekemiseen. Palvelun pilotointi ja lanseeraus on syytä suunnitella kunnolla.
Digihankkeen ero moniin perinteisten toimialojen isoihin hankkeisiin on muutoksen hallinta. Onnistumisen avain on riittävä, oikea-aikainen suunnittelu. Ketterän kehityksen prosessit syntyivät taklaamaan vesiputousmallisten jättihankkeiden liian etupainotteisen asioiden kiinnittämisen. Toisaalta silloin kiusaus on jättää suunnittelu minimiin, koska “kaiken voi muuttaa jälkeenpäin”, toisin kuin vaikka siltaa rakennettaessa. Design-ajattelu ja palvelumuotoilun laajempi käyttöönotto on onneksi tuonut tähän rinnalle suunnittelutyön uutta arvostusta.
Oikeastaan kaikki yllä mainitut digihankkeiden epäonnistumisen syyt ovat kumottavissa hyvällä oikea-aikaisella suunnittelulla. Me Taidolla kannustamme asiakkaita olemaan meihin yhteydessä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta takaamme hankkeen onnistumisen. Ole siis rohkeasti yhteydessä, niin katsotaan, sopisiko esimerkiksi design sprint -lähestyminen teidän tarpeisiin.
Myynti, liiketoiminnan kehitys, ratkaisumuotoilu

Toimitusjohtaja
Lisää luettavaa
- Design | ML | 30. toukokuuta 2023
Kuvien muokkausta tekoälyllä? Testasimme Adoben uutta AI-työkalua
Ella HuttunenVäisty ChatGPT! Nyt trendaa uusi tekoälytyökalu, ja se keskittyy kuviin. Mainosvideoiden mukaan uudella työkalulla voi muokata kuvia esim. lisäämällä tai poistamalla elementtejä – vain muutamalla klikkauksella. Laitoimme suuret lupaukset testiin ja latasimme palvelun ensimmäisten joukossa.
- Taitolaiset | 3. huhtikuuta 2023
Ohjelmistokehitys on kuin tekisi puutöitä, jossa kätensä jäljen näkee heti ja konkreettisesti
Siiri LänsmansFullstack-kehittäjä Hugo motivoituu työstään, kun näkee oman kädenjäljen ja tietää, että on tehnyt jotain hyödyllistä. Myös jatkuva oppiminen ja asioiden kehittäminen kiehtovat. Vapaa ajalla boulderointia harrastava Hugo on aloittanut Taidolla vuosi sitten osa-aikaisena opintojen ohella ja nyt valmistuttuaan siirtynyt kokoaikaiseksi Taitolaiseksi.
- Taitolaiset | 10. tammikuuta 2023
Se on huikea fiilis, kun voi tehdä itse asioita ja ratkaista ongelmia, jotka helpottavat omaa ja muiden elämää
Henrietta HörhammerLead UX Developer Teemu kertoo, kuinka hän muistaa edelleen sen fiiliksen, kun hän koodasi ensimmäisen simppelin ratkaisun. Tänä päivänä Teemun työpäivät kuluvat asiakasprojektin, sisäisen kehitystyön ja mentoroinnin parissa.